keskiviikko 19. elokuuta 2020

Rauha sekasorron keskelle

Viime viikon tiistaina Sesse jakoi Kotimatkalla-blogissa Jumala puhuu -kirjan sen päivän tekstin. Siinä puhuttiin siitä, miten Jumala pystyy johdattamaan meidät levottomuudesta lepoon ja epäjärjestyksestä järjestykseen. Kokonaan tekstin voi lukea tuolta Sessen blogista, mutta tässä yksi ote siitä:

Eikö Hän, joka toi kaaoksesta esiin kauniin maailman, joka asetti tähdet radoilleen ja sai jokaisen kasvin noudattamaan vuoden aikoja, eikö Hän pystyisi sinun pienen sekasortosi muuttamaan rauhaksi ja järjestykseksi? 

Juuri sinä päivänä minulla oli tosi levoton ja sekasortoinen olo. Itseni tuntien ajattelin, että se voisi jatkua vaikka kuinka pitkään. Tuo teksti kuitenkin rohkaisi. En voinut kuin rukoilla, että Jumala auttaisi. Hätätilassa meillä ei välttämättä ole hienoja rukouksia, siinä ei paljon muuta osaa kuin huutaa apua. Mutta meidän heikkokin avunhuutomme kuullaan.

Ihmeellisesti sinä päivänä sain Jumalalta rauhan sen sekasorron keskelle. Itse en olisi pystynyt saamaan sitä aikaan, mutta Jumala sen teki. Toteutui Ps. 131:2, joka sanotaan erityisen hienosti nykyisessä raamatunkäännöksessä:

Olen löytänyt rauhan, mieleni on tyyni. Niin kuin kylläinen lapsi lepää äitinsä sylissä, niin on minun mieleni levollinen. 

Olen sen jälkeenkin monesti ihmetellyt ja ollut sormi suussa, mutta jotenkin tiedän, että Jumalalla on langat käsissään. Kyllä hän ne joskus vielä selvittää.

Eilen leivoin omenapiirakkaa, ja leipoessahan on aina keittiö kuin pommin jäljiltä, minulla ainakin. Siis sekasorron vallassa. Pöydälle on varissut jauhoja, ja kananmunien rikkominen sotkee aina paikkoja. Vieressäni oli iso kasa omenankuoria ja pois heitettäviä huonoja omenoita. Ja niin edelleen. Kunnon sotku siis.

Kuitenkin siitäkin kaaoksesta syntyi lopulta järjestystä ja hyvä lopputulos, kun keittiö oli siivottu ja sai ottaa valmiin, herkullisen tuoksuisen piirakan uunista. Ja me melkein ahmimme sitä piirakkaa, oli se niin hyvää!

Näin Jumala toimii meidänkin elämässämme. Keskeneräinen työ näyttää kaoottiselta, emmekä me näe siinä välttämättä mitään järkeä. Kuitenkin Isämme näkee jo sen valmiin, hienon lopputuloksen, johon hän on meitä viemässä tämän sotkuisen välivaiheen kautta.

Ei siis luovuteta, vaikka näyttää sekavalta. Kyllä Isä saa vielä järjestykseen meidän elämämme sotkuisen lankakerän! 

Siunausta sinulle!

P. S. 

Sattuipa sopivasti, että juuri tänään kun olin aamulla kirjoittanut sekasorrosta, törmäsin Facebookissa Mietteitä maalta -sivun kuvaan, jossa oli tämä teksti:

Ennen jotain uutta 
on kaaosta 
eikä tiedä 
mistä jokin alkaa 
mihin loppuu 
sekamelskan keskellä sokkona 
aivan varmana, ettei mistään 
tule yhtään mitään 

ja juuri sillä 
taianomaisella hetkellä 
ovi avautuu 
ei enää pimeää 

valo tulvii huoneeseen 

8 kommenttia:

  1. Ihanan lohdullinen kirjoitus! Tiedän itsekin mitä se on, kun ajatukset myllertää eikä niitä saa millään kuriin. Silloin tosiaan ajattelee, että sitä jatkuu vaikka miten pitkään. Mutta illan tullen voikin usein todeta, että oli siinä päivässä niitä muitakin, parempia hetkiä. Hän todella voi antaa levottomaan mieleen rauhan, ajalla. jonka Hän katsoo sopivaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, omin voimin itseään ei välttämättä saa rauhoittumaan, mutta ihanasti Jumala voi antaa meille rauhan ja tyynnyttää myrskyt. Ja vaikka se myrsky tulisi uudestaan ja uudestaan, niin aina uudestaan hän pystyy sen tyynnyttämään ❤

      Poista
  2. Kiitos Herralle, että sait avun ja rauhan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, kiitos Herralle, häneltä tulee apu, ihan tavallisissa arjen asioissakin!

      Poista
  3. Ihana postaus ja edellinen myös!♡

    VastaaPoista
  4. Hyvä kirjoitus. Olen itsekin huomannut että ajatukset kiertää
    mutta minua on viime aikoina lohduttanut 1 piet 5:7 Heittäkää
    kaikki murheenne Hänen päällensä,silllä Hän pitää teistä huolen.
    Asiat ovat alkaneet selvitä ja huomaan että turhaan sitä taas huolehtii ja murehtii asioista.
    Hyvää viikonlopun jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä helposti ajatukset jäävät kiertämään samaa rataa, mutta onneksi Jumalalle saa aina heittää murheensa. Turhaahan se meidän murehtimisemme on. Siunausta sinulle!

      Poista

Mutta Jumala

  Luin kirjaa, jossa puhuttiin siitä, miten Jumalalla on aina olemassa mutta . Meille voi tapahtua pahoja asioita ja elämässä voi olla raska...