tiistai 11. tammikuuta 2022

Jotka päivin ja öin huutavat häntä avuksi


Minä ajattelen sinua levätessäni, sinä olet mielessäni yön hetkinä. 

Ps. 63:7 

Ahdingossani minä etsin apua Herralta, hänen puoleensa kurottuu käteni öisinkin, hellittämättä. Kukaan muu ei voi minua lohduttaa. 

Ps. 77:3 

Tottahan sitten Jumala hankkii oikeuden valituilleen, jotka päivin ja öin huutavat häntä avuksi. Hänkö viivyttäisi apuaan? 

Luuk. 18:7 

Vähän aikaa sitten törmäsin parin päivän sisällä neljään eri jakeeseen, joissa puhuttiin yöstä. Tässä ensin niistä kolme - sekä muutama ajatus. 

Kyllä todella Jumala on ollut mielessä monena yön hetkenä, aina unettomuuden vaivatessa. Silloinhan mieleen tulevat kaikki ongelmat ja kaikki ne samat vanhat kysymykset, joita mieli pyörittää uudestaan ja uudestaan. Siinä sitä kyselee Jumalalta taas kerran niitä samoja asioita: Miten? Miksi? Milloin? Kuinka kauan? Välitätkö yhtään? Teetkö joskus jotain? Ja samat rukoukset huutaa hänen puoleensa. Silloin sitä todella päivin ja öin huutaa Jumalaa avukseen. 

Arvoitukseksi jää monesti tuo lupaus, ettei Jumala viivytä apuaan. Useinhan rukousvastaukset viipyvät vuosienkin ajan. Jumalalle tuhat vuottakin on kyllä kuin yksi päivä, joten hänen näkökulmastaan mikään ei tietenkään ole viivyttelemistä. Mutta meille ihmisille taas voi joskus yksi päiväkin olla kuin tuhat vuotta, joten kyllä siinä kärsivällisyyttä koetellaan. 

Mutta kyllä sitä hyvän Isämme apuakin saa kokea. Aina emme arjen pienissä asioissa ehkä edes tajua, miten meitä autettiin tai vaikka varjeltiin jossain tilanteessa. Ja joskus voi saada näkyviä rukousvastauksia nopeankin tuntuisesti. Tähän loppuun otan viimeisen yöaiheisen jakeen, johon myös törmäsin, ja pian se jo alkoikin toteutua omalla kohdallani, kiitos Herralle! Vuoden 1992 käännöksen mukaan (josta kaikki tämän postauksen jakeet ovat) siinä sanotaan ihanasti: 

Minä annan maahanne rauhan, ja te saatte nukkua yönne minkään häiritsemättä. 

3. Moos. 26:6

Minussahan on jo pitemmän aikaa ollut se paha vika, että reagoin sydämen rytmihäiriöillä ahdistaviin tunteisiin, useimmiten pelkoihin. Pahimmin sydän hakkaa öisin, eikä siinä aina lääkityskään tahdo auttaa, että saisi nukutuksi. Yksi iso pelko oli vaivannut minua tässä talven mittaan, pahentanut rytmihäiriöitä ja vienyt siten uneni. 

Mutta kun olin lukenut tuon jakeen, ei tainnut mennä kuin päivä tai pari, niin Jumala antoi minulle sellaista rohkaisua, joka vapautti minut siitä pelosta. Edellinen sellainen rohkaisu oli tehonnut puoleksi vuodeksi, mutta nyt se vanha pelko oli palannut, ja tarvitsin taas uutta rohkaisua samassa asiassa. Ja ihana taivaallinen Isämme halusi taas hoitaa minua siihen liittyen. Nyt sydän ei ole hakannut öisin ainakaan sen asian takia, kerran yhden toisen asian takia kyllä. Ja onhan noita muitakin syitä unettomuuteen, joskus enemmän ja joskus vähemmän, mutta on ihanaa, kun ainakin yksi asia on toistaiseksi helpottanut. On ollut ihanan sikeitä yöunia, vaikka joinain öinä saatan jonkun muun syyn takia olla uneton. 

Tässä nähdään kuitenkin, että Jumala voi aivan oikeasti tehdä sitä, mitä Ps. 34:5 lupaa: 

Minä käännyin Herran puoleen, ja hän vastasi minulle. Hän vapautti minut kaikesta pelosta. 

Minua nyt ei ole kaikesta pelosta vapautettu, mutta jostain edes - siitä kaikkein isoimmasta pelosta. Näin Herra voi meitä auttaa ja hoitaa mitä erilaisimmissa tilanteissa. Hän voi antaa meille turvallisuudentunnetta ja mitä ikinä tarvitsemmekaan. Hänen puoleensa saamme kääntyä pienissä ja isoissa asioissa, häntä saamme huutaa avuksemme päivin ja öin. 

perjantai 7. tammikuuta 2022

Kun on turva Jumalassa


Katselkaa korppeja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, ei niillä ole varastoa eikä aittaa, ja silti Jumala ruokkii ne. Kuinka paljon arvokkaampia te olettekaan kuin linnut! 

Luuk. 12:24 

Yhtenä päivänä, kun luin tuota Luukkaan evankeliumin lukua, kiinnitin huomiota siihen, että Jeesushan puhui tuosta murehtimisesta ja Jumalan huolenpidosta aivan tietyssä asiayhteydessä. Eräs mies oli juuri pyytänyt Jeesusta auttamaan, että hän saisi osansa perinnöstä. Se perinnön saaminen auttaisi miestä kokemaan olonsa turvalliseksi, kun olisi pahan päivän varaa. Voisi olla huoleton, ei tarvitsisi murehtia. 

Silloin Jeesus kertoi vertauksen rikkaasta miehestä. Tuolla miehellä kyllä oli millä mällätä, joten hänellä oli mihin luottaa inhimillisesti, mutta hän päätti vielä maksimoida sen kaiken. Hänpä rakentaisi isommat varastot ja kokoaisi niihin kaiken viljansa ja omaisuutensa, ja sitten hän voisi vain nautiskella. Jeesus kuitenkin kertoi, että miehen kävi ikuisuutta ajatellen huonosti, koska hänellä ei ollut rikkautta Jumalan luona. 

Tuo vertauksen mies sanoi: 

Sitten sanon itselleni: Sieluni, nyt sinulla on varastossa paljon hyvää moneksi vuodeksi. Lepää, syö, juo ja iloitse! 

Luuk. 12:19 

Mekin olemme helposti niin kuin tuo Jeesuksen kohtaama mies ja tuo vertauksen mies. Ajattelemme, että kunpa vain saisi perinnön, lottovoiton tai jotain muuta vastaavaa, mikä turvaisi elämämme moneksi vuodeksi eteenpäin. Kun vain olisi muhkea pankkitili ja isot varastot täynnä kaikkea hyvää. Sitten voisi tuntea olonsa turvalliseksi, olla huoleton ja nauttia elämästään. Ei tarvitsisi murehtia. 

Tuossa edellä kerrotussa tilanteessa Jeesus sitten alkoi opettaa: 

Sen tähden minä sanon teille: älkää olko huolissanne hengestänne, siitä mitä söisitte, älkääkä ruumiistanne, siitä mitä päällenne pukisitte. 
  Onhan henki enemmän kuin ruoka ja ruumis enemmän kuin vaatteet. 
  Katselkaa korppeja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa, ei niillä ole varastoa eikä aittaa, ja silti Jumala ruokkii ne. Kuinka paljon arvokkaampia te olettekaan kuin linnut! 
  Kuka teistä voi murehtimalla lisätä elämänsä pituutta kyynäränkään vertaa? 
  Jos siis ette pysty näinkään vähäiseen asiaan, mitä te muusta murehditte? 
  Katselkaa kukkia, kuinka ne kasvavat. Eivät ne tee työtä eivätkä kehrää. Kuitenkin minä sanon teille: ei edes Salomo kaikessa loistossaan ollut niin vaatetettu kuin yksi niistä. 
  Jos siis Jumala näin pukee ruohon, joka tänään kasvaa kedolla mutta huomenna joutuu uuniin, kuinka paljon ennemmin hän pukee teidät, te vähäuskoiset! 
  Älkää siis etsikö, mitä söisitte tai joisitte, älkääkä murehtiko. 
  Näitä kaikkia maailman kansat tavoittelevat. Teidän Isänne kyllä tietää, että te näitä tarvitsette. 
  Etsikää hänen valtakuntaansa, niin teille annetaan lisäksi myös nämä. 

Ja muutamaa jaetta myöhemmin Jeesus vielä jatkaa: 

Missä on teidän aarteenne, siellä on teidän sydämenne. 

Tuleeko meidän turvallisuudentunteemme siis perinnöistä, lottovoitoista, korkeista palkoista, muhkeista pankkitileistä ja isoista varastoista pullollaan kaikkea hyvää? Vai tuleeko se siitä, että meillä on Isä, joka kyllä näkee tarpeemme ja päivä kerrallaan pitää meistä huolen? Vaikka sitten palkka olisi pieni tai sitä ei olisi ollenkaan. Mihin panemme luottamuksemme? 

Taas kerran saamme opetella katsomaan taivaan lintuja ja kedon kukkia. Jos Isämme huolehtii niistä, eikö hän pitäisi huolen myös meistä? Etsitään ensin hänen valtakuntaansa ja kerätään aarteita taivaaseen, niin kyllä se kaikki muukin jotenkin järjestyy. Päivä kerrallaan. Isän taskuun, Pojan laskuun! 

Jotka päivin ja öin huutavat häntä avuksi

Minä ajattelen sinua levätessäni, sinä olet mielessäni yön hetkinä.  Ps. 63:7  Ahdingossani minä etsin apua Herralta, hänen puoleensa kurott...